8.5.2017 - Kotisynnytykset puhuttavat, näin vastaa Marja-Liisa Mäntymaa Helsingin Sanomissa 6.5.2017

Kotona synnyttäminen ei ole järkevää – hyvä elämys ei takaa synnytyksen turvallisuutta

Kotisynnytys ei kuulu suomalaisen julkisen terveydenhuollon palveluihin. Perusteet tähän ovat selvät.

Helsingin Sanomien kotisynnytyksiä käsitelleestä kirjoituksesta (HS Aamu 2.5.) saattoi saada käsityksen, että kotona synnyttäminen olisi turvallista.

Jutussa referoitu väitöskirja oli tehty haastattelemalla 14 kotona synnyttänyttä äitiä, 11 isää ja 7 sisarusta. Tutkimuksessa käsiteltiin synnytyskokemusta. Sen perusteella ei voi tehdä ­johtopäätöksiä kotona synnyttämisen turvallisuudesta.

Kotisynnytysten turvallisuuden tutkiminen ei ole helppoa. Sekoittavia tekijöitä on paljon, ja asiaa koskevat tutkimukset ovat tasoltaan kirjavia. Satunnaistettuja tutkimuksia on käytännössä mahdotonta tehdä, koska ani harva haluaa osallistua tällaiseen tutkimusasetelmaan liittyvään hoidon arpo­miseen.

2010-luvulla on kuitenkin julkaistu tutkimuksia, joissa etukäteen suunniteltuja kotisynnytyksiä on verrattu mahdollisimman tarkoin sairaalassa hoidettuihin matalan riskin synnytyksiin.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa äidit selvisivät kotisynnytyksestä hyvin, mutta kotona syntyneillä lapsilla oli merkittävästi enemmän huonokuntoisuutta, vakavaa neurologista ­oireilua ja kuolleisuutta. Riski näihin vakaviin ongelmiin oli kotona syntyneillä 2–3-kertainen.

Britanniassa tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa verrattiin myös koti- ja sairaalasynnytyksiä. Uudelleensynnyttäjien lapset syntyivät kotona yhtä hyväkuntoisina kuin sairaalassa, mutta ensisynnyttäjien lapsilla oli kotisynnytyksissä enemmän ongelmia.

Tutkimusryhmät eivät olleet tasaisia: kotisynnyttäjät olivat terveempiä ja koulutetumpia. Lisäksi noin 40 prosenttia kotisynnytystä yrittäneistä ensisynnyttäjistä jouduttiin siirtämään lopulta sairaalahoitoon. Jos markkinoilla olevaan lääkkeeseen yhdistettäisiin näin vakavia haittoja tai ongelmia, lääke vedettäisiin pois markkinoilta.

Kotisynnytys kuuluu Hollannin julkiseen terveydenhuoltoon. Niiden osuus synnytyk­sistä on noin 20 prosenttia. Hollannin vastasyntyneiden kuolleisuutta mittaavat luvut ovat länsieurooppalaisittain kehnoja – vastasyntyneisyyskauden kuolleisuus on huippumaa Suomeen verrattuna kaksinkertainen.

Vaikka muitakin selityksiä huonoihin tilastolukuihin on tarjolla, kotisynnytyksiä on pidetty yhtenä myötävaikuttavana tekijänä. Edes terveydenhuoltoon saumattomasti integroitu, pätevän henkilökunnan hoidossa oleva kotisynnytys ­lyhyiden ­välimatkojen maassa ei siis ole ongelmaton.

Kotisynnytys ei kuulu suomalaisen julkisen terveydenhuollon palveluihin. Perusteet tähän ovat selvät. Sairaala ei tarjoa kodin vertaista olosuhdetta, mutta paljon on tehty turvallisuuden ohella synnytyskokemuksen ja yksilöllisen valinnanvaran parantamiseksi. Hyvä elämys on arvokas, mutta pidän turvallisuutta vielä arvokkaampana.

Marja-Liisa Mäntymaa

naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, ylilääkäri

Kotka