Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärikoulutuksen osaamistavoitteet
Naistentautien ja synnytysten koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa erikoislääkäreitä, jotka
- tuntevat synnytyselinten ja lisääntymisen fysiologian, normaalin anatomian ja toiminnan
- tuntevat naistentauteihin ja synnytyksiin kuuluvien sairauksien patogeneesin ja epidemiologian
- hallitsevat naistentauteihin ja synnytyksiin kuuluvien sairauksien diagnostiikan, hoidon ja hoidon porrastuksen
- kykenevät toteamaan ja hoitamaan naistentauteihin ja synnytyksiin kuuluvien sairauksien äkilliset sairaustapaukset
- hallitsevat raskauden kulkuun ja seurantaan vaikuttavat tekijät
- hallitsevat synnytysten hoidon, äidin tehostetun valvonnan ja lapsivuodeajan hoidon normaalissa ja poikkeavassa tilanteessa
- hallitsevat keskeisten naistentauteihin ja synnytyksiin kuuluvien toimenpiteiden suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan
- hallitsevat raskauden suunnitteluun, ehkäisyyn ja keskeytykseen liittyvät menetelmät
- kykenevät arvioimaan kriittisesti erikoisalan uusien tutkimustulosten vaikutusta sairauksien ennaltaehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitokäytäntöihin
- hallitsevat alaan liittyvät eettiset periaatteet, lainsäädännön ja asetukset
- pystyvät toimimaan moniammatillisen tiimin johtajina eri tilanteissa
- pystyvät toimimaan asiantuntijoina viestinnässä eri viiteryhmille
Koulutuksen yleiskuvaus
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärikoulutus antaa valmiudet työskennellä ja päivystää alan erikoislääkärinä sairaaloiden naistentautien ja synnytysten osastoilla ja poliklinikoilla, terveyskeskuksissa ja yksityissektorilla. Erikoistumiskoulutus tapahtuu pääsääntöisesti työskentelemällä sekä yliopistollisten sairaaloiden että niiden ulkopuolisten sairaaloiden naistentautien klinikoissa lähikouluttajien ohjauksessa. Kaikissa koulutuspaikoissa järjestetään systemaattista toimipaikkakoulutusta, joihin erikoistuvan tulee osallistua. Koulutukseen kuuluu myös terveyskeskustyöjakso sekä johtamiskoulutus.
Koulutuksen kokonaispituus määräytyy osaamistavoitteiden täyttymisen perusteella ja sen sisältö suunnitellaan yksilöllisesti sen mukaan, mitä kussakin koulutuspaikassa on mahdollisuus oppia. Naistentaudit ja synnytykset on laaja erikoisala, jonka osaamistavoitteiden toteutumista seurataan lokikirjan, EPA-suoritteiden ja kouluttajien kanssa käytävien keskustelujen avulla. Jokaiselle erikoistuvalle nimetään erikoislääkärimentori, jonka kanssa käydyt keskustelut tukevat erikoislääkäriksi kasvamista. Koulutuksen aikana tulee läpäistä valtakunnallinen kirjallinen kuulustelu.
Koulutusohjelman suorittaminen
Koulutusohjelman pituus täysipäiväisenä ohjattuna opiskeluna on vähintään 5 vuotta, käytännössä aika on kuitenkin usein 6 vuotta. Erikoisalan kansallisessa lokikirjassa kuvattujen osaamistavoitteiden tulee täyttyä. Koulutuksen jakautuminen yliopistosairaalassa ja yliopistosairaalan ulkopuolisessa sairaalassa suoritetun jakson välillä voi vaihdella. Yliopistosairaalan ja yliopistosairaalan ulkopuolisen sairaalan jakson vähimmäiskesto on 1 vuosi. Koulutusajasta vähintään 9 kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa. Koulutukseen kuuluu vähintään 6 kuukauden jakso jollakin koulutusta tukevalla erikoisalalla. Lisäksi soveltuvan erikoisalan työskentelyä tai tieteellistä tutkimustyötä voidaan lukea osaksi erikoistumiskoulutusta enintään 6 kuukautta.
Terveyskeskustyö
Kaikkien erikoisalojen koulutukseen sisältyy vähintään 9 kuukauden terveyskeskuskoulutusjakso. Jakso suoritetaan yliopiston hyväksymissä terveyskeskuksissa. Koulutusjaksoa suorittavalle nimetään terveyskeskuksessa yliopiston hyväksymä ohjaaja. Yleislääketieteen oppiala koordinoi ja hyväksyy 9 kuukauden terveyskeskusjakson. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.1. Terveyskeskuskoulutusjakso.
Käytännön koulutus
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin käytännön koulutukseen liittyvä erikoisalakohtainen koulutuksen runko on kuvattu erikoistuvien lokikirjassa. Lokikirjassa on myös kuvattu osaamistavoitteet koulutuksen eri vaiheissa. Koulutus jakaantuu sekä naistentautien että synnytysten koulutukseen. Koulutuksen alkuvaiheessa suoritettava koejakso (6 kuukautta) keskittyy päivystysvalmiuden saavuttamiseen ja sisältää tärkeimmät naistentautien ja synnytysten potilastilanteet (päivystysvalmiuden lokikirja). Koulutukseen kuuluu naistentautien ja synnytysten erikoisalan sairaalapäivystykseen osallistuminen. Päivystystyöskentely vahvistaa itsenäistä päättelykykyä ja moniammatillista työskentelyä.
Muu käytännön koulutus sisältää:
Synnytykset
- normaalin ja poikkeavan raskauden seuranta ja hoito (obstetriikan lokikirja)
- normaalin ja poikkeavan synnytyksen hoito (obstetriikan lokikirja)
- normaalin ja poikkeavan lapsivuodeajan hoito (obstetriikan lokikirja)
Naistentaudit
- polikliinisen gynekologisen potilaan hoito (gynekologian poliklinikan lokikirja)
- yleisgynekologisen kirurgisen potilaan hoito (yleisgynekologisen kirurgian lokikirja)
- urogynekologisen potilaan hoito (urogynekologian lokikirja)
- gynekologisen syöpäpotilaan hoito (gynekologisen syövän lokikirja)
- endokrinologisen potilaan ja infertiliteettipotilaan hoito (lisääntymislääketieteen lokikirja)
Koulutusta antavien yksikköjen tulee järjestää erikoistuvalle lääkärille riittävä kierto eri toimipisteiden välillä monipuolisen koulutuksen turvaamiseksi. Koulutusta voidaan suorittaa naistentautien ja synnytysten erikoisalan koulutusviroissa niissä sairaaloissa, joiden kanssa on tehty koulutuspaikkasopimus. Koulutussairaalat ja niissä hyväksyttävä koulutus arvioidaan vuosittain valtakunnallisesti.
Erikoisalakohtaisen koulutuksen lisäksi koulutuksen tulee sisältää 6 kuukauden mittainen työjakso jollakin koulutusta tukevalla erikoisalalla. Jos osaamistavoitteet muutoin toteutuvat, koulutukseen voi myös sisällyttää erikoisalan vastuuhenkilön arvion mukaan enintään 6 kuukautta työskentelyä muilla soveltuvilla erikoisaloilla tai tieteellistä tutkimustyötä yleisten koulutusvaatimusten mukaan.
Toimipaikkakoulutus
Käytännön työtä täydentää asetuksen vaatima säännöllinen toimipaikkakoulutus. Toimipaikkakoulutusta järjestetään yliopistojen hyväksymissä koulutuspaikoissa koulutuspaikkasopimuksen mukaisesti työaikana 2-5 tuntia viikossa. Erikoistuvien edellytetään osallistuvan toimipaikkakoulutukseen koko erikoistumisen ajan. Koulutuksen tavoitteena on oppia esiintymään asiantuntijana, arvioimaan lääketieteellisiä tutkimuksia ja keskustelemaan niistä ammatillisesti.
Teoriakoulutus
Koko koulutusohjelman aikana suoritettavan teoriakoulutuksen kesto on vähintään 60 tuntia. Sen tulee koostua laaja-alaisesti sekä naistentautien että synnytysten alan koulutuksista, jotka järjestetään kansallisten ja kansainvälisten alan toimijoiden toimesta. Lisäksi koulutukseen hyväksytään erilaisia alan verkkokursseja erikoisalan vastuuhenkilön harkinnan mukaan. Koulutuksista ja kursseista tulee esittää todistus.
Johtamisopinnot 10 op
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu asetuksilla 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta määrittelee yhdeksi koulutuksen tavoitteeksi antaa valmiudet terveydenhuollon johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössään. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi erikoislääkärikoulutukseen kuuluu pakollisena 10 opintopisteen laajuiset johtamisopinnot, jotka voi suorittaa missä koulutuksen vaiheessa tahansa. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.5 Johtamisopinnot.
Erikoistuvan lääkärin ohjaus, oppimisprosessin seuranta ja osaamisen arviointi
Koulutusta suunnitellaan ja seurataan ELSA-järjestelmässä ja osaamista arvioidaan mm. EPA-kokonaisuuksien avulla. Koulutuslääkärit laativat erikoistuvalle kansalliseen lokikirjaan perustuen yksilöllisen koulutussuunnitelman, jonka erikoisalan vastuuhenkilö hyväksyy. Erikoistuvalle nimetään koulutussairaaloissa henkilökohtainen mentori.
Koulutukseen kuuluu keskeisesti erikoistuvan käytännön työssä osoitettu osaamisen arviointi, ja sen perusteella annettava yksilöllinen oppimista tukeva palaute. Erikoistuvan osaamista seurataan määrävälein (esim. puolivuosittain, koulutuspisteiden vaihtuessa) tapahtuvien keskusteluiden ja naistentautien ja synnytysten valtakunnallisen lokikirjan sekä EPA-suoritusten asettamien tavoitteiden avulla. Lokikirja toimii myös apuvälineenä erikoistumisen laadun varmistamisessa ja dokumenttina opituista tiedoista ja taidoista sekä koulutuksen etenemisestä.
Naistentautien ja synnytysten erikoisalalla järjestetään valtakunnallinen kirjallinen erikoislääkärikuulustelu, jonka läpäisy on erikoislääkärikoulutuksen suorittamisen vaatimuksena.
Koko kansallinen erikoislääkärikoulutuksen opinto-opas löytyy oheisen linkin takaa.
Kahden vuoden välein päivittyvät kuulusteluvaatimukset.
Päivitetty 13.3.2025
