Potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilön näkemykset hoitolinjoista ovat toisinaan ristiriitaiset –
obstetriikan alueella esimerkkinä on tilanne, jossa synnyttäjä kieltää synnytyksen aikaisen sikiön
sykeseurannan.
Tilanteissa, joissa näkemykset ovat ristiriitaiset, korostuvat keskustelu, riittävän informaation antaminen
perusteluineen sekä tilanteen asianmukainen kirjaaminen.
Perusperiaatteena on potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, mikäli valittavissa on
vaihtoehtoisia lääketieteellisesti perusteltuja hoitolinjoja. Potilaan esittämiä toiveita hoidostaan ei voida
olettaa toteutettavan, mikäli ne eivät ole lääketieteellisesti perusteltuja tai turvallisia. Työntekijän tulee siis
toimia mahdollisimman pitkälle yhteisymmärryksessä potilaan kanssa tämän toiveita kunnioittaen, mutta
kuitenkin niissä rajoissa, jotka ovat lääketieteellisesti perusteltuja ja turvallisiksi katsottavia.
Mikäli yhteisymmärrykseen potilaan kanssa ei päästä ja työntekijän kokemuksen mukaan äidin tai sikiön
terveys vaarantuu, tulee tilanne kuvata selkeästi potilasasiakirjoihin ja varmistaa potilaan allekirjoituksella
tämän tietoinen ratkaisu pidättäytyä ehdotetuista hoitotoimenpiteistä.
Vastasyntynyt kuuluu Suomen lainsäädännön suojan piiriin, mutta syntymättömän oikeudet ovat
epäselvemmät. Kuitenkin lääkärillä on velvollisuus edistää syntymättömän oikeuksia ja mahdollisuuksia
hyvään ja tasapainoiseen kehitykseen (Suomen Lääkäriliitto 2016). Mikäli sikiön katsotaan olevan
välittömässä hengenvaarassa, voi yllättävässä akuutissa tilanteessa joskus tulla kysymykseen
hoitotoimenpiteiden toteuttaminen pakkotilasäännöksen (Finlex) perusteella vastoin potilaan ilmaisemaa
tahtoa. Hoitotilanteissa pakkotilasäännöksen soveltaminen edellyttää aina vetoamista välittömään
vaaratilanteeseen.
Kotisynnytys
Ensisijaisena vaihtoehtona suositellaan aina sairaalasynnytystä. Jos terveydenhuollon ammattihenkilön
mielestä kotisynnytys ei ole lääketieteellisten syiden perusteella turvallista, tämä perustellaan synnyttäjälle.
Synnyttäjä tekee ratkaisun saamansa informaation perusteella.
Mikäli synnyttäjä pyytää kotisynnytystään varten lääkemääräystä esimerkiksi oksitosiinista (kohdun
supistuvuuden varmistaminen lapsen synnyttyä), anti-D –immunoglobuliinista tai K-vitamiinista (syntyneen
lapsen verenvuodon ehkäisy), lääkäri voi käyttää yksilöllistä harkintaa sen suhteen, määrääkö hän
potilaallensa näitä lääkkeitä kotisynnytystä varten. Mahdollinen lääkemääräys tulee antaa potilaalle
itsellensä – ei hoitavalle kätilölle.
Kotona syntyneellä lapsella on oikeus julkisen terveydenhuollon toteuttamaan lastenlääkärin
terveystarkastukseen sekä yleisiin vastasyntyneen seulontatutkimuksiin. Synnytyssairaalan tulee tarjota
nämä palvelut myös kaikille kotona syntyneille lapsille.
https://www.laakariliitto.fi/edunvalvonta-tyoelama/liiton-ohjeet/syntymaton/
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#a13.6.2003-515
Lausuntoa varten on pidetty asiantuntijapalaveri Valviran edustajien kanssa lokakuussa 2016.
Jukka Uotila, Obstetrinen pienryhmä , Suomen Gynekologiyhdistys
Marja Vääräsmäki, Suomen Perinatologinen seura
